Laiska Kuluttaja rakastaa sokeria

Ennen

Jälkeen

Puhdistusväline: sokeripala

Kohteeseen tarvittava määrä: kaksi palaa

Käyttöohje: kuivahankaus, huuhtelu ja kuivaus 

Käytetty aika: n. 10 min

Kiitämme

+ uskomatonta tehokkuutta

+ hellävaraisuutta

+ hintaa

+ saatavuutta

+ ekologisuutta

Moitimme

- kokoa

Ei suositella pitkäkyntisille. 

Tämä Laiska Kuluttaja on tunnetusti laiska myös siivoamaan omaa huusholliaan. Mutta kun saa käteensä välineen, joka helpottaa työtä ja saa aikaan näkyviä tuloksia, niin jopas löytyy intoa vaikka sunnuntaiaamusiivoukselle. Olen saanut vihjeen sokerin tehokkuudesta jo joitakin vuosia sitten, mutta tämä ihmeaine tuppaa unohtumaan ja sen myötä puhdistus. Jostain se pullahti tänään mieleen. Ja hella kiiltää.

Vinkki sokerin valmistajille

Jos ja toivottavasti kun valkoisen sokerin kulutus sisäisesti nautittuna tulevaisuudessa laskee, niin sokeriyhtiöiden olisi aika siirtyä sinisille merille* ja tuotteistaa sokeripala siivousainehyllylle sopivaksi. Palan kokoa esimerkiksi uunin puhdistusta varten olisi hyvä kasvattaa käteen paremmin sopivaksi. Nykyisen kokoinen sokeripala hyppysissä tulee äitiä ikävä ja paljon. Kattiloiden puhdistusta varten pyöreä sokeripala olisi mainio. Tarkkuutta vaativiin ja ahtaisiin koloihin sopiva sokeripääkynä olisi huippu.

Uutta siivousmaailman sokerivallankumousta odotellessa...

* Sinisistä meristä on olemassa mainio opus "Sinisen meren strategia" (engl. Blue Ocean Strategy) , jonka ovat kirjoittaneet W. Chan Kim ja Renée Mauborgne

Mistä se sitten lähti?

Elokuun 4. pvä 2011. Olen viettämässä lomapäivää ja lähdössä pelaamaan golfia Karelia Golfin kentälle Kontioniemeen erääseen  kilpailuun. Luen aamun lehden ja bongaan siitä jutun, jossa kerrotaan Itä-Suomen yliopiston MARKOS-hankkeesta ja sen toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin maakunnan pk-yrityksiltä heidän markkinointiin liittyviä tarpeitaan. Tuloksena oli, että kehittämistarpeita on. Innostun. Ajatukseni lähtee laukkaamaan. 

Olin jo opiskeluajoilta lähtien ollut sitä mieltä, että minusta tulee yrittäjä. Se, mitä tulisin yrittämään, ei todellakaan ollut selvillä. Siitä, miksi niin kovasti halusin yrittäjäksi, ei ollut tietoa. Lähisuvussani ei ole yrittäjiä, joten en ole voinut saada vaikutteita sieltä. 

Mutta kaupallista toimintaa olen harjoittanut jo kuusivuotiaasta asti myyden apiloita peltisestä mansikkahillopurkista. Kimppu maksoi markan, myyntipaikkani oli tien varressa Tuusulassa ja kohderyhmänä ohikulkevat autot. Yksi rekkamies pysähtyi ja osti kimpun. Yhdeksänvuotiaana aloimme parhaan ystäväni kanssa toimittamaan hevoslehteä ottaen mallia Hevoshullu-lehdestä. Me kaksi muodostimme toimituskunnan, taittoporukan, tuotekehitys- sekä tuotantoosaston ja myynti- ja markkinointiosaston. Lehden nimi oli Hopotihoi. Lehdessä oli sarjakuvia, lauluja, tarinoita, kuvia, tietoiskuja ja vaikka mitä. Lehteä tähditti Lallu-poni, jonka me brändäsimme ja tuotteistimme. Lallu-pusseihin ompelimme vanutäytteisiä pehmo-Lalluja ja piirsimme Lallu-seinäkalentereita. Pussit sisälsivät varmasti muutakin tavaraa, joista ei ole muistikuvia jäänyt. Eivät ilmeisesti olleet yhtä työläitä hankkia. Myimme lehteä sukulaisille, koulukavereille, tallilla muille heppahulluille sekä ovelta ovelle. Kun ovelta ovelle -kauppa ei oikein sujunut, teimme analyysin, mitä lehdessä pitäisi muuttaa, että kauppa kävisi. Saimme kuningasidean ja päätimme lisätä lehteen kakkureseptin houkuttimeksi mummoille, jotka yleensä oven avasivat. Ja kauppa kävi. 

Kun viime elokuussa vihdoin ja viimein olin keksinyt liikeidean, hehkutin ajatuksella ehkä viikon tai viikonlopun, kunnes palasin taas maan pinnalle ja arkeen. Alitajuntani kuitenkin työsti asiaa. Loka-marraskuun synkeinä päivinä olin taas perustamassa yritystä, nyt kuitenkin alkuperäinen liikeidea oli "unohtunut" ja muut ideat valtasivat mielen. Nyt oli mieheni vuoro palauttaa minua maan pinnalle hulluine ajatukseni.

Palasin taas alkuperäiseen ideaan, markkinointikonsultointiin. Joulukuun alussa marssin TE-keskukseen kysymään neuvoa yrityksen perustamisesta ja starttirahasta. Sain varattua ajan yritysneuvojalle seuraavalle viikolle ja mukaani nipun papereita täytettäväksi. Lisäksi minua neuvottiin olemaan yhteydessä Uusyrityskeskukseen, jossa liikeideani testattaisiin ja tehtäisiin rahoituslaskelma. Uusyrityskeskuksen lausunto olisi pohjana starttirahapäätökselle sekä mahdollisille rahoituspäätöksille (Finnvera). Käynti Uusyrityskeskuksessa oli mieltä avartava ja vahvisti ajatuksiani entisestään. Myös liikeidea hahmottui selkeämmäksi. 

Viikko yritysneuvojalla ja Uusyrityskeskuksessa käynnin jälkeen sain joululahjaksi TE-keskukselta myönteisen päätöksen starttirahasta. Se oli ensimmäinen JEE! Myönteisen päätöksen Finnveran naisyrittäjälainsta sain tammikuun 3. pvä. Se oli toinen JEE! Tuona samana päivänä sanoin itseni irti. Kolmas JEE!

Ja siitä se sitten lähti.

Laiska Kuluttaja ilahtuu kirjavinkistä

Yksi palvelumarkkinoinnin uusista, paljon viljellyistä käsitteistä on "asiakaskokemus". Aiheesta ovat Katleena Kortesuo ja Janne Löytänä kirjoittaneet myös kirjan, jonka blogista löysin yhdenlaisen määritelmän tuolle sanalle. Ottamatta kantaa sen kummemmin itse määritelmään kerron oman hienon asiakaskokemukseni.


Matkustajana Finnairin lennolla AY3842 Joensuusta Helsinkiin. Jostain kumman syystä virittäydyn lennoilla yleensä vastaanottavaiseen, herkkään ja luovaan tilaan. Parhaat ideamuistiinpanoni olen kirjannut nimenomaan lentokoneessa. Eikä tämäkään lento tehnyt poikkeusta herkkyyden suhteen. Tosin loppuhuipennus tapahtui juuri ennen kuin koneen pyörät koskettivat laskeutumiskiitorataa. 


Lueskelin viimeisintä Blue Wings* -lehteä. Lehden loppuosassa on matkanovelli, jonka on kirjoittanut Timo Parvela. Novellin otsikko on "Luokkaretki" ja se alkaa näin:

Minä olen Ella. Olen toisella luokalla ja kaikki muutkin meidän luokalla ovat toisella luokalla. Meillä on tosi mukava opettaja. Tai oli, sillä viime aikoina hän on ollut vähän epämukava, koska hän ei suostu viemään meitä luokkaretkelle ulkomaille palmun alle. 

"Ei tule kuuloonkaan. Ei, ennen kuin kukko kiekuu kolmesti", opettaja sanoi. Ja sitten kiekui kukko. Kolmesti. 

"Anteeksi häiriö", rehtori kurkisti luokan ovelta. "Minä toin tämän kukon kouluun, koska meillä on kanatalousviikko".

Ja niin joutui opettaja lunastamaan lupauksensa. Tarinan voi kokonaisuudessaan lukea täältä sivu 93*.


Luettuani tarinan loppuun olin myyty ja siitä tunnetilasta sai kiitoksen osaksensa Finnair, Blue Wings -lehti, kaikki Suomen mielikuvitusrikkaat opettajat ja ennen kaikkea novellin ja Ella-sarjan kirjoittaja Timo Parvela. En ollut laiskana kuluttajana ennen kuullutkaan saatikka törmännyt missään kyseiseen kirjailijaan ja hänen kirjasarjaansa. Tämän kokemuksen myötä annan lupauksen asiakkaana: Ella-sarja tulee kuulumaan kirjahyllyymme. PISTE.

* Blue Wings 2/2012 Julkaistu 25.1.2012 sivu 93

Tehtävälista pursuaa

Kolmatta viikkoa yrittäjänä ja vauhtia riittää. Vaikka kuinka puhtaalta pöydältä tähän hommaan lähdin, niin jo on suloinen sekamelska päällä. Vanha sanonta "työ ei tekemällä lopu" pitää ihana kyllä paikkansa.


Pieni kertaus siitä, mitä edellisen postauksen jälkeen olen saanut aikaiseksi. Tehtävälista meni näin:

• viikko-ohjelman suunnittelu ja päiväkohtaiset tehtävät
• Auts, tämä alkaa tuntua jo mahdottomalta. Minun täytyy luoda toimintamalli. Nyt tapaamiset ja kiireiset tehtävät tulee hoidettua, mutta muuten tehtävät tuppaavat määräytymään vailla suurempaa suunnitelmallisuutta. 
• liiketoimintasuunnitelma (LTS) valmiiksi
• Ensimmäisen version sain valmiiksi ja toimitin sen pankkiin. LTS on työkaluni. Rönsyilevänä ja innostuvana ihmisenä LTS:n tarkoitus on pitää minut ruodussa. Vaikka olen olevinaan hyvämuistinen, täytyy kyllä tunnustaa, että autuaasti häviää suurin osa ideoista ja asioista ilman muistiinpanoja. Kirjoittamisesta yleensä on tulossa kovaa vauhtia tärkeä työkalu.
• suunnitelma markkinointimateriaalista ja nettisivuista graafikkoa varten
• Tapaaminen graafikon kanssa oli huippu. Voitte varmaan kuvitella, mitä tapahtuu, kun kaksi rönsyilevää kohtaa toisensa. Hänellä on nyt työn alla liikemerkki ja yritysilme. Torstaina taas tavataan.
• Alustava markkinointisuunnitelma yrityksen lanseerausta varten on valmis. Ja nettisivut ovat myös suunnittelupöydällä. Tästä aiheesta lisää ihan postauksen verran.
• Ensimmäinen palvelutuote on pilotointivaiheessa. 
• tapaamiset ja uusista sopiminen
• Edellisen postauksen jälkeen olen käynyt ELY-keskuksella ja tutustunut paikallisen kauppakamarin toimintaan. 
• puhelin-ja nettiliittymä kuntoon
• Check.
• veroasiat
• Check. Ja ensimmäinen nippu ennakkoveromaksulappuja on kourassa. 

Näiden tehtävien lisäksi tein ensimmäisen työmatkani, joka suuntautui Helsinkiin ja venemessuille (huomatkaa ei tehtävälistassa, ad hoc). Toisen yrittäjäviikon perjantaina huusivatkin sitten vuorostaan jalat hoosiannaa. Näistä yrittäjän fyysisistä rasituksista ja niiden ennaltaehkäisyistä saankin kätevästi yhden blogiartikkelin aiheen. Messumatkan saldona kolme liidiä*. Perjantaina sain myös ensimmäisen tarjouspyynnön. Jiihaa!!! 

Tähän asti olen siis laskenut verkkoja vesiin ja pikkasen ongella kalastellut. Nykii nykii, mutta iso kala antaa odottaa vielä itseään.

Tämän viikon tehtävät:

• ensimmäinen tarjous
• sähköpostia messuliideille / kiitos ja seuranta
• markkinointisuunnitelma toteutukseen
• tapaaminen graafikon kanssa
• nettisivujen rakenne valmis ja sisältöä tuotettu
• käyntikortit, esitepohjat ym. markkinointimateriaalien pohja
• lehdistötiedote ensimmäinen luonnos
• kv-seminaari / osallistuminen
• yhteydenottoja ja tapaamisten sopimista

Laskiaistiistaita!

*liidi, tulee englannin sanasta sales lead eli myyntijohtolanka. 

Laiska Kuluttaja vaati palvelua autohuollossa

Kävellessäni kadulla kännykkääni singahti mainos paikalliselta merkkiautoliikkeeltä. Se kuului tähän tapaan.

Hyvä asiakkaamme.Tammikuun loppuun mennessä kaikista vuosi- ja määräaikaishuolloista lisähuoltoineen -15% tätä tekstiviestiä esittämällä. (Merkkiliikkeen nimi ja paikkakunta.)

Viesti ei saanut minussa aikaan hurmosta vaikka autoni service-valo on muistuttanut jo tovin aikaa huoltotarpeesta. Pikemminkin kiukustuin. Ovat nostaneet kuitenkin hintoja sen 15% ja nyt muka saisin alennusta. Aivomyrskyissäni pyöräytin saman tien viestin, joka olisi hurmannut ja saanut minut toimimaan.

Hei! Autosi vuosihuolto hintaan xxx eur, voimassa tammikuun loppuun. Tarvittaessa noudamme ja palautamme autosi Joensuussa hintaan xx eur. (Merkkiliikkeen nimi ja puhnro, josta ajan voi saman tien varata.)

Viestin hurmauspointit:

1. Viestin henkilökohtaisuus. 
2. Kun saan tarjouksen, haluan tietää hinnan heti. Ei liene vaikea poimia CRM-järjestelmästä* kohderyhmäasiakkaat,
• joiden auton huoltoa ei ole suoritettu vuoteen
• joiden auton merkin perusteella on vuosihuolto hintoineen laskettavissa etukäteen.
3. Oletan, että huollossa on tilaa, kun vaivautuvat lähestymään minua. Miksei sitten samantien nosteta peffoja penkistä ja käydä hakemassa työt kotiin. Minä ainakin arvostaisin, että työpäiväni aikana auto huolletaan sen aiheuttamatta vienti- tai hakuvaivaa. 
4. Viestiin ehdottomasti puhelinnumero, josta huoltoajan voisi varata. En säilyttele puhelimessani edes tämän kyseisen autohuollon puhelinnumeroa.

* CRM=customer relationship management eli asiakkuudenhallinta

Laiska Kuluttaja vaatii palvelua - esittely

Yksi aivomyrskyn ja ideoimisen ihanuus on se, että kun eteen tulee asia, joka ei miellytä niin, jopas alkaa aivot toimimaan ja pukkaamaan ideaa. Ja humps, siinä se on silmien edessä ratkaisu, ehkä heti tai sitten huomenna. Oma lehmä ojassa ja siitäkin huolimatta olen viime aikoina kiinnittänyt suurta huomiota palveluihin, kuluttajana. Siitä sain idean tämän sarjan juonelle. 

Jos ja kun teillä rakkaat lukijat on kokemuksia palvelusta, hyviä ja huonoja, jotka haluatte jakaa, niin ei kun vaan. Kirjoita tarina joko kommenttikenttään tai sit meilillä suoraan minulle (riina(a)markkinointikuutio.fi).  

Laiskan Kuluttajan esittely

Laiska Kuluttaja yrittää pyörittää arkea mahdollisimman tehokkaasti, jotta hänelle rakkaimmat, perhe ja harrastukset saisivat mahdollisimman paljon aikaa. Siksi Laiska Kuluttaja vaatii palvelua. Laiska hän ei ole kuin kuluttajana, muuten hengästyttävän toimelias. Laiska on kärsimätön. Laiska on vaativa. Laiska tiedostaa ja havainnoi. Laiska laistaa, jos ei ole ihan pakko.

Tässä sarjassa Laiska Kuluttaja tarttuu markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun

• helmiin, jotka osuu, uppoo ja hurmaa asiakkaan ja
• lapsuksiin tai puutteisiin, jotka ärsyttää. Ne Laiska Kuluttaja ideoi itselleen hurmaaviksi.

Markkinoijille vinkki: Laiska Kuluttaja kuuluu kohderyhmään

• 30-45 -vuotias
• kaupunkilainen
• työssäkäyvä
• perheenäiti, joka harrastaa ja jonka päivään voisi mahduttaa muutaman lisätunnin.

Jatkoa seuraa.

Kun kysyntä ei kohtaa tarjontaa

Yritykseni on nimeltään MarkkinointiKuutio. Tarjoan konsultointipalveluja markkinointiin ja kasainvälistymiseen liittyvissä projekteissa.


Sain yritykseni ensimmäisen asiakaspuhelun viimeisenä työpäivänä entisessä työpaikassani. Kello oli 16 ja valmistauduimme läksiäisiini. Puhelin soi ja miesääni kysyi: "Onko tämä MarkkinointiKuutiolla?" Vastasin kyllä ja aivoni aloittivat hurjan raksutuksen. Kun mies jatkoi ja kysyi löytyykö meiltä niitä ja niitä poran teriä, aivoni linkosivat ajatuksiani hurjalla spinnillä. Tulin siihen tulokseen, ettei tämä voi olla kuin jäynää työkavereiltani ja saisin kuulla tästä illan läksiäisissä. Analysoin miesääntä, mutten löytänyt siitä mitään tuttua. Mietin, että minun on päästävä tästä puhelusta mahdollisimman nopeasti eroon, etten joudu suuremmin naurunalaiseksi. Vastasin: "Ei valitettavasti löydy." Mies toisti vastaukseni kysymyksellä: "Ei siis löydy?" Johon minä: "Joo, ei löydy." "Selvä, hei!"


Kun kerroin hämmentävästä puhelusta työkavereilleni, kukaan ei tunnustanut olevansa sen takana. Hämmennyin enemmän. Oliko mies sittenkin tosissaan? Tsekkattuani parin päivän jälkeen numerohausta numeron omistajaa, täytyi minun todeta, että ihan oikea puhelu se oli. Mutta miksi ihmeessä? Miten olen voinut ilman markkinointia onnistua saamaan tuollaisen puhelun? KVG. Ja sieltähän se vastaus löytyi. MarkkinointiKuutio on listattu hakupalveluissa toimialan "konevuokrausta, laitevuokrausta" alle. Tehokasta.

  

Asia kirkastui. Kaiken taustalla on vuonna 2009 hankkimani y-tunnus, joka loppujen lopuksi jäi pöytälaatikkoon pölyyntymään. Toimialana oli silloin urheiluvälineiden vuokraus. Ottaessani y-tunnuksen käyttöön uudelle yritykselle uudella toimialalla, oli hakupalveluihin nimi muutettu, mutta toimiala oli onnistuttu jalostamaan rakennusvälineisiin ja konevuokraukseen. 

Pari opetusta tästä tapauksesta sain ja otan totisesti opikseni. Ensiksi, KVG aina ja heti kaikki mahdolliset osumat kyseiselle nimelle tai asialle, kun perustat ihan mitä tahansa, joka saattaisi löytyä netistä. Toiseksi, suhtaudu jokaiseen puheluun asiaankuuluvalla vakavuudella ilman omia johtopäätöksiä niin kauan, että olet saanut selvitettyä asian oikean laidan.

MarkkinointiKuution päätoimiala on muu liikkeenjohdon konsultointi. Hakupalveluissa toimiala on luvattu näkyvän oikein parin päivän sisällä. 

Kun kotona kerroin puhelusta, oli insinöörimieheni kommentti: "Selkeä tapaus siitä, kun kysyntä ei kohtaa tarjontaa."

Ensimmäinen viikko yrittäjänä - välitilinpäätös

Viides päivä yrittäjänä. Kohtaan ensimmäisen suuren ongelman YKSITYISyrittäjänä. Kenen kanssa jaan päähäni pämähtäneen idean, josta innostun, josta saan valtavan maanisuuspiikin ja joka pitäisi heti juosta kertomaan naapurihuoneen kollegalle? Kun idea pämähti päähäni aamiaismunakasta paistaessani, juoksin, hypin ja huusin innosta - YKSIN kotitoimistossani. Tilanne ratkesi kun soitin viikon vanhalle ex-kollegalle. Häntä nauratti. Ideasta syntyi yritykseni kuvaus.

Viikkooni on mahtunut muutama tapaaminen elinkeinoelämän edustajien kanssa, tapaamisten sopimista ensi viikoksi, sähköpostien kirjoittamista verkostooni kuuluville, mielestäni tärkeille ihmisille, ja sähköpostia mahdollisille uusille verkostokontakteille. Olen ideoinut, kirjoittanut liiketoimintasuunnitelmaa, ideoinut ja tuotteistanut palveluitani. Ja ideoinut. Ja kirjoittanut. Ja lukenut. Niin paljon, että tänään, viidentenä päivänä olen rättipoikkiväsynyt. Enemmän kuin "normaali"työviikon jälkeen. Mikä on aivojeni kapasiteetti? Pystynkö lisäämään aivokapasiteettiani?

Kirjauduin maksuttomaan asiantuntijahaku-palveluun ja ilmoitin itseni hakuun PKT-säätiön alkavaan konsulttiyrittäjän mentorointiohjelmaan. Peukut pystyyn, että onnistaa. Tosin vaatimuksena oli 2-4 vuoden kokemus konsultoinnista.

Käytännön asioista sain hoidettua pankkiasiat ja vakuutukset. Yritykselläni on tilinumero, muovikortti tiliä varten tilattu, ihan Business Card. Tein myös verkkolaskutussopimuksen, joka ratkaisee alun reskontrahallinan. Palvelun kautta saan laskut ja asiakastiedot hoidettua, ja tarvittaessa palvelu jopa tulostaa ja lähettää laskut puolestani. Vain laskutettavat puuttuu. Pankki haluaa yritykseni liiketoimintasuunnitelman ja rahoituslaskelman. Ei tietenkään mikään ihme, kun olen siirtynyt melko varmasta palkkatyöstä epävarmojen aikojen yrittäjäksi.

Vakuutuspuolella hoidin YEL-asiat kuntoon. Nyt on turvattu eläkkeiden jatkuminen, mahdolliset mammalomaturvat ja muut vastaavat. Otin myös lakisääteiseen yrittäjän tapaturmavakuutuksen, joka vakuutusneuvojan mukaan on kuitenkin vapaaehtoinen. Että täh? Ja eikä siinä vielä kaikki, kaupan päälle sain vuodeksi veloituksetta henkivakuutuksen. Se tosin kannattaa unohtaa saman tien, toivottavasti sitä ei tarvita.

Viikon plussat:
+ vapauden tunne
+ tyttären hoitoaika lyheni viikossa 5 tuntia
+ sain yhden uuden businesstutun ja golfkaverin
+ kolme uutta toteuttamiskelpoista ideaa
+ yksi pitkän tähtäimen tavoite asetettu

Viikon minukset:
- ei uusia asiakkaita / ei laskutusta
- sosiaalinen kanssakäyminen vähentyi radikaalisti: läksiäisten jälkipuinti jäi hyvinkin pintapuoliseksi
- fyysiset heikkoudet: perjantaiväsymys ja niskahartiaseutu huutaa hoosiannaa

Tehtävät ensi viikolle:

• viikko-ohjelman suunnittelu ja päiväkohtaiset tehtävät
• liiketoimintasuunnitelma valmiiksi
• suunnitelma markkinointimateriaalista ja nettisivuista graafikkoa varten
• tapaamiset ja uusista sopiminen
• puhelin-ja nettiliittymä kuntoon
• veroasiat

Ai niin, tiedustelin myös eräältä sanomalehdeltä, jos olisivat kiinnostuneita julkaisemaan blogiani. Ei ollut vielä oikea aika siihen, talon ulkopuolinen kun olen. Jatkan siis Bloggerissa.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen viikkooni ja edelleen into piukeena. Onneksi.

Nyt viikonlopun viettoon perheen kanssa.

Ensimmäinen päivä yrittäjänä

Olen ymmälläni. En mene töihin. Herään kuten ennenkin, puoli kuusi. Mutta aamu on hidas. Annan tyttären nukkua varttia vaille kahdeksaan. Puen hänet ja lähdemme hoitoon - kiireettömästi.

Olen buukannut tästä ensimmäisestä päivästä valokuvauspäivän markkinointiani varten. Menen kampauksen ja meikin kautta kuvauksiin. Valokuvaaja on ennestään tuttu edellisestä työpaikastani. Ideoimme ja keskustelemme mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä. Hei yrittäminenhän on kivaa! :)

Olen kuin pimeästä karsinastaan niitylle kirmaamaan päästetty varsa. Maailma on avoin.